Ihmiset tulevat toimeen ilman yhdistystä, mutta yhdistys tarvitsee jäseniä ollakseen olemassa. Vaaliaika tuo puolueeseen uusia jäseniä, mutta jäsenhankinta on jatkuvaa toimintaa. Pitkäjänteinen työ ja suunnitelmallisuus tuovat usein parhaimman tuloksen. Olemme koonneet muutamia ajatuksia siitä, miten yhdistyksen jäsenhankintaa kannattaa suunnitella ja mitä tulisi ottaa huomioon.
Tätä on syytä miettiä ensimmäiseksi. On ymmärrettävä, että ihmisille on hyvin erilaisia syitä lähteä toimintaan mukaan. Usein kynnys liittyä jää liian korkeaksi. Yhdelle syy voi olla yhdessä tekeminen ja sosiaalinen toiminta. Toinen haluaa vaikuttaa oman kuntansa asioihin tai saada lisää tietoa yhteiskunnallisista asioista. Oli syy mikä tahansa, yhdistyksen tulee pystyä vastaamaan näihin tarpeisiin. Yksi hyvä keino selvittää oman jäsenistön motivaatiotekijöitä on kysyä asiaa heiltä. Jos yhdistys pystyy vastaamaan toiminnassaan siihen, mitä nykyiset jäsenet odottavat, on uusien jäsenien houkuttelu myös helpompaa.
Esimerkki yksinkertaisesta jäsenkyselystä:
• Miksi liityit puolueeseen?
• Kuinka hyvin yhdistyksen toiminta vastaa odotuksiasi?
• Mitä erityisesti kaipaisit toiminnalta?
• Mitä osaamista voisit antaa yhdistyksellesi?
Passiivinen jäsenhankinta on nimensä mukaisesti toimintaa, jonka eteen ei tarvitse aktiivisesti tehdä juuri nyt mitään erityistä. Sitä kuvaa esimerkiksi se, kuinka hyvin yhdistyksen yhteystiedot löytyvät tai kuinka helposti jäseneksi liittyminen onnistuu. Sitä on myös se, kuinka hyvin on onnistuttu nykyisten jäsenten kanssa. Miten he vastaisivat kysymykseen ”Kannattaako yhdistykseen liittyä?” Tyytyväinen jäsen on parempi suosittelija kuin toimintaan pettynyt jäsen.
Google-testi
• Mitä tietoa löytyy yhdistyksen nimellä hakiessa?
• Mitä löytyy hakemalla ”kokoomus” ja ”oma kunta”?
• Löydätkö tiedon, kuinka yhdistykseesi voisi liittyä?
• Jos tietoa liittymisestä ei löydy, miten voit muuttaa asian?
Yhdistyksen omat nettisivut ovat hyvä tapa levittää tietoa yhdistyksen toiminnasta. Niiden kautta löytyy myös ohjeet jäseneksi liittymisestä. Nykyisin on yhä tärkeämpää löytyä myös sosiaalisen median eri kanavista. Jollei omalla yhdistykselläsi ole vielä some hallussa, niin nyt on aika etsiä jäsenistöstä somen osaajia. Heistä voidaan tehdä aktiivijäseniä osoittamalla heille vastuutehtävä. Jos somemaailma on täysin vieras, niin apua voi kysyä esimerkiksi omasta piiritoimistosta. Yksi aktiivinen somekanava on parempi kuin kourallinen passiivisia.
Hissipuhe on ennalta harjoiteltu tiivis mainospuhe. Jäsenhankinnassa sen tulee vastata kysymyksiin:
• Miksi yhdistykseen kannattaa liittyä?
• Miksi juuri Kokoomus eikä joku muu puolue?
• Kuinka yhdistykseen liitytään?
• Mitä jäsenyydellä saa?
Hissipuhe kannattaa suunnitella valmiiksi ja vaikka harjoitella kaverin kanssa, niin puhe toriteltalla on sitten sujuvampaa. Hissipuhe toimii paremmin silloin, kun keskityt oman yhdistyksen ja puolueen hyviin puoliin etkä kilpailijoiden arvosteluun.
Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista kertoo, että heitä on kysytty mukaan jonkun puolueen toimintaan. Hakeutuminen puolueen jäseneksi jää suurimmalla osalla ihmisistä siis pelkästään aktiivisuuden varaan. Mukaan pyytäminen koetaan useimmiten positiivisena asiana, jopa silloin kun puolue on ”väärä”. Älä häpeä olla innostunut, kysy tuttuja rohkeasti mukaan toimintaan! Vaikka kysytty ei juuri nyt mukaan lähtisikään, jää ajatus puolueeseen liittymisestä tai vähintään äänestämisestä kuitenkin itämään.
Ajatus liittymisestä itämään:
• Ihmisiä on pyydettävä aktiivisesti mukaan toimintaan, sekä tuttuja että tuntemattomia
• Toriteltalle on aina oltava näkyvissä jonkinlainen LIITY-kehote
• Liittymiskortteja ja muuta jakomateriaaleja on hyvä pitää aina mukana
• Sosiaalisessa mediassa voi käyttää erilaisia jakokuvia, jotka kehottavat liittymään
• Tärkeintä saada ajatus liittymisen mahdollisuudesta itämään
Kokoomusyhdistys voi nimetä oman jäsenhankintavastaavan. Vastaavan tehtäväkenttää ei ole määritelty säännöissä, joten jokainen yhdistys voi sopia tehtävät parhaaksi katsomallaan tavalla.
Jäsenhankintavastaava voi esimerkiksi:
• suunnitella ja koordinoida jäsenhankintaa
• jakaa jäsenhankintaan liittyviä tehtäviä jäsenistölle
• pitää jäsenhankintaa esillä yhdistyksen toiminnassa
• pitää yhteyttä piiritoimistoon ja muihin jäsenhankintavastaaviin
Vastaavan työ ei ole siis tehdä kaikkea yhdistyksen jäsenhankintaa. Hän huolehtii siitä, että asiaan kiinnitetään huomiota ja jäsenhankinta on suunnitellumpaa. Suunnitelmilla on nimittäin tapana toteutua.
Jäsenhuoltoa on kaikki nykyisiin jäseniin liittyvä toiminta. On huolehdittava, että jokainen yhdistykseen liittyvä huomioidaan mahdollisimman nopeasti liittymisen jälkeen. Tyypillisin huomioiminen on puheenjohtajalta tuleva puhelinsoitto tai tapaaminen. Kannattaa kysyä heti alussa, mitä jäsen odottaa toiminnalta ja minkälaiseen toimintaan hän haluaa osallistua.
Jäsenluettelon on oltava ajan tasalla. Vanhentuneilla yhteystiedoilla viestintä ei onnistu. Jäsenistöön on pidettävä yhteyttä myös silloin, kun toiminnassa on hiljaisempia aikoja. Yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen on mahdollista käyttää useita eri kanavia.
Joskus yhdistyksen ja jäsenen tiet eroavat. Jos kyseessä on muutto toiselle paikkakunnalle, häntä tulee kannustaa hakeutumaan mukaan uuden asuinalueensa kokoomustoimintaan. Eroavan jäsenen kanssa on syytä käydä täsmentäviä keskusteluja, mikäli eron syynä on erimielisyys puolueen linjasta. Eroavan vakaumusta on tässäkin tapauksessa kunnioitettava. Hyvin hoidettu erotilanne voi johtaa myöhemmin uudelleen liittymiseen. Kuolemantapauksissa tahdikkuus omaisten kanssa jättää jäsenyydestä kauniin muiston.
Jäsenhuollon check-list:
• Mitä tapahtuu, kun uusi jäsen liittyy?
• Ovatko tiedot jäsenluettelossa ajan tasalla?
• Jäsenmaksujen seuranta ja tarvittaessa henk.koht. yhteydenotto
• Onko jäsenviestintä säännöllistä?
• Onko kysytty, millaista toimintaa jäsenet haluavat?
• Suosittelevatko jäsenet ystäviään liittymään?